27. elokuuta 2010

Tolppia ja ruutuja

Koska minä en omista autoa enkä heikon näköni takia koskaan saa ajokorttia, en ole joutunut murehtimaan parkkipaikoista. Paitsi silloin, kun olen itse ollut kyydissä ja parkkipaikka on ollut liian kaukana määränpäästä ja vettä on satanut kaatamalla tai tavaraa ollut kannettavana kahden täyden kenttävarustuksen verran. Oman asunnon hankkimisen yhteydessä sitä maahan maalattua suorakulmiota on kuitenkin joutunut miettimään tosissaan.

Nykyään Tampereen kaupungin trendi on viedä kaikki pysäköinti maan alle. Siksipä Härmälänrannankin alueelle tulee ainakin kaksi parkkihallia. Itse periaatteessa puollan tätä suuntausta, sillä kauniin ympäristön kaataminen asfaltoiduksi parkkipaikaksi on mielestäni silkkaa tuhlausta. Toki myös käsitän, että naivistinen luuloni säilyvistä viheralueista ja metsiköistä on täyttä harhaa: parkkipaikoilta säästetty tila käytetään tiiviiseen rakentamiseen.

Varsinaisiin pysäköintiongelmiin törmätään, kun autopaikkoja on vain yksi per asunto ja autoja yhä useammin kaksi tai useampi per ruokakunta. On isän työauto, äidin kauppakassi, mopoauto ja skootteri. Vähintäänkin. Kaikkien on päästävä kulkemaan omilla kulkupeleillään, ja kaikki nämä menovedennielijät pitäisi saada parkkeerattua aivan oven eteen, ettei turhia kävelyaskeleita vain pääsisi kertymään. Sehän voisi olla vaikka terveellistä. Kyllähän autopaikkoja myydään, mutta ne maksavat. Eikä niistä valitettavasti taida saada määräalennusta. Ja niitä on vain rajattu määrä. Miten kiusallinen tilanne...

Vaikka voisi olla naapureitani kohtaan ystävällisempää jättää autopaikka hankkimatta ja luovuttaa se heidän ostettavakseen, tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että olen ajattelevainen mieluummin ystäviäni kohtaan. Heidän on tuiskuisena talvi-iltana mukavampi pysäköidä autonsa varmalle paikalle kuin etsiä sopivaa rakoa tienpenkalta, jolle pysäköimisestä rapsahtaa sakkolappu jossain kaukana, epäloogisessa paikassa sijaitsevan pysäköintikieltokyltin ansiosta. Lisäksi asunnolle kuuluva autopaikka nostaa asunnon jälleenmyyntiarvoa, jos ja kun sen joskus myyn. Onhan autopaikka tietenkin myös sijoitus, jos vaikka joskus päätän vuokrata sen eteenpäin.

Minullahan on yksi hallipaikka varauksessa odottamassa ostopäätöstäni, mutta punnittuani asiaa kantilta jos toiseltakin totesin, että tolppapaikka palvelee vieraitteni tarpeita paremmin. Lähetinkin sähköpostia asiaa kyselläkseni: Mikä on autopaikkojen tilanne tällä hetkellä? Millaisia paikkoja on jäljellä?

Ei kommentteja: