Iso kuoppa

Kävin ohikulkumatkalla vilkaisemassa, mitä tulevalle kodilleni kuuluu. Entinen parkkipaikka oli revitty auki ja tilalla oli iso monttu. Sellaisen olivat siihen kaivaneet kotini alle. Paalua törrötti vieri vieressä. Ehkä se tästä alkaa edistyä vähän vauhdikkaammin. Tajusin, että eihän tässä loppujen lopuksi ole kovin pitkää aikaa muuttoon. Tämä syksy kuluu hujauksessa koulun, töiden ja tanssin parissa. Keväästä tulee varmasti tylsistyttävä ja erittäin pitkä, mutta silloinkin voin kanavoida kärsimättömän odotukseni Portugalin-matkaan vaihtoon lähtevän ystäväni luo. Kesä kuluu toukokuusta eteenpäin suurimmissa määrin taas töissä, kun koulu ei ole häiritsemässä elämää. Sitten onkin taas jo syksy, se syksy. Syksyt ovat muutenkin niin lyhyitä, ja ensi vuonna pitää vielä järjestellä muuttoa ja hoitaa muutenkin asioita - toivottavasti töiden ja koulun ohella - joten eiköhän sekin suju ihan heilahtaen. 23-vuotispäiväni voinkin jo luvata viettäväni omassa kodissani.

Työmaa elokuisen kesätaivaan alla.