2. helmikuuta 2012

Omenapiirakkaterapiaa

Kiirettä on pitänyt, eikä tässä nyt ole oikein edetty mihinkään suuntaan. Tänään piti pitää jonkinlainen loppukeskustelu vol. 2, mutta koska vastine, joka luvattiin minulle alkujaan viime perjantaiksi, ei vieläkään ole saavuttanut minua, totesin, että turha on mitään palaveria pitää. Minä en suostu palaveeraamaan niin, että minulle lykätään vieras vastine nenän alle ilman kohtuullista tutustumisaikaa ja seuraavassa hetkessä kysytään, hyväksynkö sen. En. Vastinetta en todellakaan ole saanut tutustuttavakseni, vaikka sen perään olen soitellut kahdelle eri ihmiselle ja lähettänyt sähköpostia. Tietojeni mukaan vastine on valmis, näin minulle on kerrottu, mutta sen lähettäminen sähköpostitse tuntuu olevan ylivoimaista. On tietenkin hyvä, että asiakaspalveluun kyetään panostamaan neljän päivän aikana edes se vajaa minuutti, mitä yhden tiedoston liittäminen ja viestin lähettäminen vaatisi. Alan ymmärtää reklamaatiotilanneteoriaa kummasti paljon paremmin: ideaali- ja minimitaso nousevat ja vaihteluväli kapenee. Palvelun laadulta vaaditaan yhä enemmän, jotta kokemukseni palvelun laadusta osuisi tuolle sietokykyni alueelle, jolloin olisin tyytyväinen, ja samalla se on vaihteluvälin kaventuessa yhä vaikeampaa. Ensin luennolla epäilin tätä teoriaa - miten tuollaisia yksilöllisiä kokemuksia palvelun laadusta voi edes mitata ja mallintaa? - mutta nyt kokemuksen kautta voin sanoa, että kyllä, tämä teoria pitää kovasti paikkansa, niin kurjaa kuin se onkin.

Reklamaatiotilanneteoria. Suuremmaksi klikkaamalla.

Verisistä lasitiiliseinistä, naarmuille runnotuista wc-pöntön kansista, vuotavista allaskaapin putkista, epäonnisista pesukoneliitännöistä, vinoista työtasoista tai näillä pakkasilla tuulitunnelia leikkivistä parvekkeen ovista en jaksa enää edes puhua. Voi hohhoijaa. Kylppärin lattiaakin taas korjailtiin ja pakkailtiin. Huomenna kai pitäisi tiedotteen mukaan tulla väkeä tarkastamaan kalusteita peiliovien vetimien irtoamisongelmien takia. Siinä ohella tarkastetaan muitakin kalusteita. No, tervetuloa minun keittiööni, sieltä löytyy kyllä fiksattavaa kaapistojen ovista työtasoihin ja tiskipöytään.

Lisäksi olen löytänyt lisää niitä kummallisia läppiä, joita kukaan ei ole toistaiseksi osannut selittää katossani. Olen alkanut tässä laskeskella, että nyt näitä tunnistamattomia lätysköitä on katossa ja keittiön kaapiston yläsokkelissa yhteensä niin monta kuin ylimääräisiä valaisinpistokepaikkoja piti olla keittiössä ja olohuoneessa. Sinänsä jännä, että näistä neljästä läpästä vain yksi on suunnilleen oikealla paikalla. Kaksi muuta on tismalleen vastakkaisella puolella olohuonetta kuin niiden olisi pitänyt olla. Toisaalta tuskin nämä läpät kätkevät taakseen kadonneita valaisinpistokkeita. Uskoakseni niistä olisi jo otettu selvää. Tämän jännän ohella Innojokin valaistussuunnittelija löysi myös yhden ylimääräisen katkaisijan, jota ei oltu merkitty sähköpiirrustuksiin. Minulla on omat epäilykseni, että tämä katkaisija olisi tarkoitettu niille lisävalaisinpistokkeille, joita ei koskaan sovitulla paikalla näkynyt sovittuun aikaan.

Mutta jotta kaikki ei olisi niin työn ja taiston takana, välillä on hyvä leipoa jotain hyvää ja helppoa, joskaan ei mielellään mitään kovin kevyttä. Niinhän sitä on tähän mennessä oppinut: Synkimmän hädän hetkellä keitä teetä. Jos tuntuu, ettei mikään suju ja maailma muuten vain potkii päähän, leivo helppo omenapiirakka.

Helppo omenapiirakka

150 g voita
1½ dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
omenahilloa ja/tai omenalohkoja
kanelia, sokeria

  1. Vaahdota voi ja sokeri.
  2. Lisää muna.
  3. Sekoita kuivat aineet ja lisää ne joukkoon iloiseen. 
  4. Kippaa koko komeus voideltuun piirakkavuokaan, lusikoi omenahillo ja/tai asettele omenaviipaleet oman taiteellisen silmän mukaan pohjan päälle. Ripottele päälle kanelia ja sokeria oman tai kaverin maun mukaan.
  5. Lykkää 200-asteiseen uuniin 20-25 minuutiksi.
  6. Syö ja nauti elosta pulleasta. Nam.

1 kommentti:

Muikkunen kirjoitti...

Mitä kuuluu, oi Berliozan lentotukikohdan asukki? Minua kiinnostavat niin reklamaatiotilanteet kuin leivotut piirakatkin.
Sydän.