Heräsin viime yönä puoli viiden paikkeilla nähtyäni unta verhotangoista. Herätessäni tajusin, etten tahtonut ostamiani yksinkertaisia, tavallisia verhotankoja, vaikka ne kauniit olivatkin. En saisi niihin millään ripustettua paneeliverhoja. Niinpä tänään töiden jälkeen suuntana oli Prisma. Palautin eilen ostamani tangot ja ostin paneeliverhotangot tilalle. Loppujen lopuksi tämä päätös kannatti myös taloudellisesti: verhotangot tulivat nyt kokonaisuudessaan halvemmaksi, vaikka sain ensimmäisistä 15 % asiakasomistaja-alennuksen. Säästin ainakin 15 euroa, sain paremmat verhotangot ja unirauhan. Ei lainkaan hullumpaa. Hieman kyllä nolotti, kun vielä eilen illalla olin niin varma, että halusin juuri ne tangot, jotka ostin. No, onneksi tämä herääminen sattui nyt heti eikä vasta viidestoista päivä.
Yllätyksekseni tänään illalla puhelimeni soi. Minulle sängyn myynyt myyjä soitti minulle Sotkasta ja pahoitteli, ettei ollut viime viikolla soittanut, kuten oli luvannut. Lapset olivat olleet kipeänä ja hän lasten kanssa kotona. Kiitteli vielä, että olin käynyt jo tekemässä tilauksen, ja sanoi vain soittaneensa varmistaakseen, ettei minulle jäänyt paha mieli, kun oli luvattu soittaa ja sitten ei soitettukaan. Äh, eihän minulle jäänyt. Sain niin hyvää palvelua ja käydessäni sänkyä tilaamassa minulle kerrottiin jo lasten sairastumisesta. Ihan ymmärrettäväähän se on. Heh, oli hauska myyjä. Taidan mennä Sotkaan uudestaankin. Jäin vähän hiniöimään yhtä rahia...
Perjantaina olisi sitten edessä asunnon ennakkotarkastus. Silloin pitäisi sitten olla skarppina kyyläämässä kaikki nurkat, nippelit ja namiskuukkelit läpi, jotta kaikki on varmasti tehty sovitun mukaan, oikein ja huolella. Taidan ottaa kameran tuolloin mukaan ihan jo dokumentaatiomielessäkin. Heti aamusta ennen toimistolle suorimista siis kotona käymään.
Kyllä sitä tavallaan jo toivoisi, että olisi avaimet kädessä, jotta pääsisi kantamaan romppeitaan edes säilytykseen uuteen kämppään. Rauhoittaisi jotenkin kummasti mieltä, kun ei tarvitsisi kasata tavaroitaan paikkaan X, jotta voi pakata tavaransa laatikkoon B, joka säilötään paikkaan Y ja kuljetetaan päivänä D paikasta Y paikkaan Z, josta sen sisältö puretaan hyllyille F, G ja H. Nytkin olisin vain voinut viedä verhotangot ja vedenkeittimen asunnolle, iskeä tangot seinään ja keittimen kaappiin. Onko muutossa mitään hyötyä logistiikan opinnoista? Toisaalta, miksi vaivautua, kun jo lukion fysiikassa opetetaan kaiken materian ja energian pyrkivän mahdollisimman suureen ja tasaiseen kaaokseen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti