London, deluxe edition

Päätin karata vielä ainakin kerran, ennen kuin velkataakka taittaa selkäni ja harmaannuttaa punapään ennen aikojaan. Villin ja vapaan pakomatkan kohteeksi siivilöityi rakas, rakas Lontoo.

London calling

Lähtö koittaa lokakuussa, 25.-29.10. vietetään reissussa. Maanantaista perjantaihin siis. Sopiva kaupunkiloma, vaikka Lontoossahan pitäisi viettää huomattavasti pitempi aika, jotta siellä ehtisi oikeasti tehdä ja nähdä kaiken. Nytkin suunnitelmia on paljon enemmän kuin aikaa.

Kahlasimme matkaseuralaiseni kanssa lento- ja hotellivaraussivustoja lähes epätoivoon asti. Kaikki hotellit vaikuttivat vähän nuhruisilta ja arvostelut olivat kriittisestikin luettuina hieman epämääräisiä. Yksikään hotelli ei hihkunut minua yöpymään. Hinta-laatusuhde oli karmaisevan heikko. Olin jo ajatellut luopua koko matkasta, kunnes aarre osui eteemme: edukas lennot+hotelli -paketti!

Onneksi retkueen toinen osapuoli opiskelee matkailua ja älysi tarkistaa, mitä lennot ja hotelli maksaisivat erikseen, olisiko tarjolla alennuskoodeja tai muita tarjouksia. Niin meitä lykästi jälleen. Saimme hotellistakin vielä 10% alennuksen - ja mistä hotellista! Lennämme Blue1:lla suoraan Helsinki-Vantaalta Heathrow'lle ja majoitumme neljä yötä Copthorne Tara Hotelissa, Kensingtonissa.

Queen's Theatre

Iltaohjelmaan kuuluvat erottamattomasti musikaalit West Endissä. Olen aina rakastanut musikaaleja, mutta West End korottaa tuon rakkauden aivan uusiin ulottuvuuksiin. Viimeksi Lontoossa ollessani kävin katsomassa Queen's Theatressa Les Misérablesin, joka on tälläkin kertaa ohjelmassa, sillä ystäväni ei sitä ole vielä nähnyt, mutta on kyseisen musikaalin suuri fani. Minäkin kykenen varmaan nauttimaan toisesta näytöksestä paremmin, kun tiedän varata mukaan paketillisen nenäliinoja, jottei tarvitse kaikkea itkua valkoisen paitapuseron hihaan pyyhkiä. Lisäksi käymme katsastamassa Cambridge Theatren Chicagon vertailukohdaksi TTT:n versiolle, jonka vuoro on tässä myöhemmin syksyllä.

Kerran täytyy poiketa myös omalaatuisessa ravintola Sarastrossa illastamassa. Viimeksi saimme nauttia siellä oopperasta ja veijarimaisesta orkesterista. Ruoka ei ehkä ollut niin ihmeellistä, mutta tunnelma aivan loistava ja ympäristö vähintäänkin virikkeellinen. Vessoista puhumattakaan...

Sarastron varsin persoonallista ja rönsyilevää interiööriä.
Mauton vai mehukas?

Iltapäivätee täytynee myös nauttia, Towerin linna kaipaa kahta neitoa ja Harrodsin jouluosasto kutsuu pientä joulupervertikkoa... Tekemistä ja kohteita olisi niin paljon! Millään ei ehdi kaikkea. Seuraavan kerran, kun Lontooseen joskus hamassa tulevaisuudessa pääsen, toivon voivani vierailla vihdoin ja viimein mm. taidemuseoissa, puistoissa ja puutarhoissa, Buckinghamin palatsissa... ja listaahan piisaa! Ympäriinsä rauhassa kierteleminen olisi sitä luksusta, jota Lontoossa totisesti arvostaisin.